{"id":98,"date":"2019-04-15T09:50:50","date_gmt":"2019-04-15T06:50:50","guid":{"rendered":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98"},"modified":"2021-09-29T12:06:16","modified_gmt":"2021-09-29T09:06:16","slug":"radon","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98","title":{"rendered":"Radon"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tYleist\u00e4 Radonista<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/h2>\n\n\t\t\t\t\t

Radon on hajuton ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n radioaktiivinen kaasu, jota voi esiinty\u00e4 sis\u00e4ilmassa. Koska radonia ei voi mitenk\u00e4\u00e4n aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Helpointa\u00a0radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta sis\u00e4ilman korkeaa radonpitoisuutta voidaan alentaa my\u00f6s esimerkiksi radonimurilla.<\/p>

Talon alla oleva maaper\u00e4 on t\u00e4rkein radonin l\u00e4hde. Asuntoon radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Rakennuksen alla huokosilma on aina hyvin radonpitoista. Maaper\u00e4n radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta asunnon alipaineisuuden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n alipaineen aiheuttaa ulko- ja sis\u00e4ilman v\u00e4linen l\u00e4mp\u00f6tilaero sek\u00e4 koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sis\u00e4lle\u00a0 enemm\u00e4n kuin kes\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella korkeampia kuin kes\u00e4ll\u00e4.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tMist\u00e4 radonia tulee<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/h2>\n\n\t\t\t\t\t

Suomessa sis\u00e4ilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin l\u00f6ytyv\u00e4t geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4 (Bq\/m\u00b3).

Maaper\u00e4n lis\u00e4ksi radonia erittyy my\u00f6s talon alla olevasta kalliosta ja t\u00e4ytemaasta sek\u00e4 peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista. Maaper\u00e4n uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen. Mit\u00e4 suurempi alueen maaper\u00e4n uraanipitoisuus on, sit\u00e4 korkeampia radonpitoisuuksia asunnoissa esiintyy. My\u00f6s maaper\u00e4n ja t\u00e4ytemaan l\u00e4p\u00e4isevyydell\u00e4 on merkityst\u00e4: mit\u00e4 karkeampi ja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4mpi maa, sit\u00e4 korkeampia ovat radonpitoisuudet.

Viitearvon 300 Bq\/m3 ylitt\u00e4vi\u00e4 asuntoja ja ty\u00f6paikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todenn\u00e4k\u00f6isyys niiden l\u00f6ytymiselle on Etel\u00e4-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. T\u00e4ll\u00e4 yhten\u00e4isell\u00e4 alueella sijaitsee noin 80 prosenttia kaikista viitearvon ylitt\u00e4vist\u00e4 asunnoista tai ty\u00f6paikoista. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 radonin viitearvon ylityksist\u00e4 l\u00f6ytyy harjuilta tai Salpausselk\u00e4-muodostumilta.<\/p>

Maaper\u00e4ss\u00e4 olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden v\u00e4liss\u00e4 on ilmaa. T\u00e4m\u00e4n ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 – 100 000 Bq\/m3.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRadon ja sis\u00e4ilma<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/h2>\n\n\t\t\t\t\t

Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Pitk\u00e4aikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 sairastua keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Suomessa noin 300 henkil\u00f6\u00e4 saa vuosittain keuhkosy\u00f6v\u00e4n radonista.<\/p>

Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen. Sis\u00e4ilman radon on toiseksi merkitt\u00e4vin keuhkosy\u00f6v\u00e4n aiheuttaja tupakoinnin j\u00e4lkeen. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla, sill\u00e4 tupakoitsijoiden riski saada keuhkosy\u00f6p\u00e4 on suurempi. Matalassa radonpitoisuudessa oleskelevilla, jatkuvasti tupakoivilla henkil\u00f6ill\u00e4 on noin 10 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys saada keuhkosy\u00f6p\u00e4, kun taas tupakoimattomilla t\u00e4m\u00e4 riski on vain noin 0,5 prosenttia.<\/p>

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksen ionisoivasta s\u00e4teilyst\u00e4 mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sis\u00e4ilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereli\u00e4 kuutiometriss\u00e4 (Bq\/m\u00b3) ilmaa. Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, ett\u00e4 radonpitoisuus ei ylitt\u00e4isi arvoa 200 Bq\/m\u00b3.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRadonin mittaus<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/h2>\n\n\t\t\t\t\t

Radonpitoisuus m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n radonpitoisuuden vuosikeskiarvona, joka mitataan tai mittauksen perusteella arvioidaan vuoden pituiselta yht\u00e4jaksoiselta ajalta. Mittauksen on oltava yht\u00e4jaksoinen ja kestett\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kuukautta, ja se on teht\u00e4v\u00e4 syyskuun alun ja toukokuun lopun v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>

Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja. Viitearvoilla 200 ja 300 Bq\/m3tarkoitetaan radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvo lasketaan radonmittauskaudella (1.9.-31.5.) saadusta tuloksesta\u00a0 kertomalla tulos luvulla 0,9.\u00a0 Radonpitoisuuden vuosikeskiarvon tarkkaa m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 varten on teht\u00e4v\u00e4 vuoden kest\u00e4v\u00e4 mittaus.<\/p>

Tarjoamme radonin pitk\u00e4aikaismittausta (2kk tai yli) sek\u00e4 ty\u00f6aikaista radonmittausta mik\u00e4li pitk\u00e4aikaismittauksessa raja-arvot ylittyv\u00e4t.<\/p>

Lue lis\u00e4\u00e4: STUK t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ty\u00f6nantajien radonmittausvaatimuksia\u200b<\/a><\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/i><\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tRadonkorjaus<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/h2>\n\n\t\t\t\t\t

Radonkorjausten tavoitteena on mahdollisimman alhainen radonpitoisuus, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisin toimenpitein on saavutettavissa. Korjaustarve ilmenee pitk\u00e4aikaisen mittauksen tuloksesta.<\/p>

2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on usein jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Jos radonpitoisuus asuintilassa ylitt\u00e4\u00e4 200 Bq\/m3 aktivoidaan radonputkisto viem\u00e4ll\u00e4 sen poistokanava vesikaton l\u00e4pi (jollei sit\u00e4 ole tehty jo rakennusvaiheessa) ja kytkem\u00e4ll\u00e4 poistokanavaan poistoimuri, esimerkiksi huippuimuri.<\/p>

Jos talon alapohjan alla ei ole radonputkistoa, voidaan radonpitoisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imev\u00e4n radonimurin avulla. Vaihtoehtoinen menetelm\u00e4 on talon ulkopuolelle muutaman metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n perustuksista rakennettava radonkaivo, joka kuitenkin soveltuu vain karkeille hiekka- ja soramaille rakennetuille taloille. N\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4t ovat ensisijaisia, jos radonpitoisuus ylitt\u00e4\u00e4 300 Bq\/m3. Jos radonpitoisuus on v\u00e4lill\u00e4 200\u2013300 Bq\/m3, kannattaa harkita tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia korjaustoimenpiteit\u00e4, esim. huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista sek\u00e4 selvien vuotokohtien tiivist\u00e4mist\u00e4.<\/p>

Korjausmenetelm\u00e4n valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaper\u00e4, t\u00e4ytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiksi radonkorjauskustannuksiksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 2 300 euroa asuntoa kohti.<\/p>

Korjauksen lopullinen onnistuminen kannattaa varmistaa mittauskaudella teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kahden kuukauden radonmittauksella.<\/p>

Radonia esiintyy kerrostalojen maanvastaisissa kerroksissa yht\u00e4 paljon kuin saman alueen omakotitaloissa ja rivitaloasunnoissa. Korkeita sis\u00e4ilman radonpitoisuuksia l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n koko ajan, jopa uusissa asuinrakennuksissa. Taloyhti\u00f6iss\u00e4 asuntojen radonmittaukset kannattaa tehd\u00e4 yhteisesti, jotta mahdolliset korjaukset voidaan suunnitella keskitetysti ja toteuttaa tehokkaasti.<\/p>

Taloyhti\u00f6n varasto-, harraste- ja saunatilat eiv\u00e4t ole asuntoja, joten niihin ei sovelleta asuntojen viitearvoa. Taloyhti\u00f6n itsens\u00e4 ratkaistavaksi j\u00e4\u00e4, millaisia pitoisuuksia niiss\u00e4 katsotaan hyv\u00e4ksytt\u00e4viksi.<\/p>

Asuntojen terveydellisi\u00e4 oloja, eli my\u00f6s radonpitoisuutta, valvoo kuntien terveydensuojeluviranomainen. Terveydensuojelulain perusteella talon asukas voi pyyt\u00e4\u00e4 kunnan terveydensuojeluviranomaista tekem\u00e4\u00e4n tarkastuksen asunnossa. Terveydensuojeluviranomainen voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 radonmittaukset teht\u00e4v\u00e4ksi, mik\u00e4li on perusteltu syy ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 radonia esiintyy asunnossa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikissa maanvastaisissa asunnoissa radonia voi esiinty\u00e4 ja se voidaan todeta ainoastaan mittaamalla.<\/p><\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tTilaa radon-mittaus<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yleist\u00e4 Radonista Radon on hajuton ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n radioaktiivinen kaasu, jota voi esiinty\u00e4 sis\u00e4ilmassa. Koska radonia ei voi mitenk\u00e4\u00e4n aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta sis\u00e4ilman korkeaa radonpitoisuutta voidaan alentaa my\u00f6s esimerkiksi radonimurilla. Talon alla oleva maaper\u00e4 on t\u00e4rkein radonin l\u00e4hde. Asuntoon radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":13,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"0","ocean_second_sidebar":"0","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"0","ocean_custom_header_template":"0","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"0","ocean_menu_typo_font_family":"0","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"0","footnotes":""},"class_list":["post-98","page","type-page","status-publish","hentry","entry"],"yoast_head":"\nRadon - Nordic CMG Oy<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Radon - Nordic CMG Oy\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Nordic CMG Oy\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-09-29T09:06:16+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=98\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=98\",\"name\":\"Radon - Nordic CMG Oy\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2019-04-15T06:50:50+00:00\",\"dateModified\":\"2021-09-29T09:06:16+00:00\",\"description\":\"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=98#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=98\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=98#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Palvelumme\",\"item\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?page_id=13\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Radon\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/\",\"name\":\"Nordic CMG Oy\",\"description\":\"Rakennusalan konsultointia pk-seudulla\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Nordic CMG Oy\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/03\\\/CMG-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/03\\\/CMG-logo.png\",\"width\":226,\"height\":183,\"caption\":\"Nordic CMG Oy\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cmg.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Radon - Nordic CMG Oy","description":"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Radon - Nordic CMG Oy","og_description":"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.","og_url":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98","og_site_name":"Nordic CMG Oy","article_modified_time":"2021-09-29T09:06:16+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98","url":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98","name":"Radon - Nordic CMG Oy","isPartOf":{"@id":"https:\/\/cmg.fi\/#website"},"datePublished":"2019-04-15T06:50:50+00:00","dateModified":"2021-09-29T09:06:16+00:00","description":"Noin puolet suomalaisen saamasta s\u00e4teilyannoksesta on per\u00e4isin sis\u00e4ilman radonista. Radonmittaukset tehneest\u00e4 laboratoriosta saatavassa tulosselosteessa ilmoitetut radonpitoisuudet ovat mittauksen aikana vallinneiden pitoisuuksien keskiarvoja.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=98#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/cmg.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Palvelumme","item":"https:\/\/cmg.fi\/?page_id=13"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Radon"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/cmg.fi\/#website","url":"https:\/\/cmg.fi\/","name":"Nordic CMG Oy","description":"Rakennusalan konsultointia pk-seudulla","publisher":{"@id":"https:\/\/cmg.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/cmg.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/cmg.fi\/#organization","name":"Nordic CMG Oy","url":"https:\/\/cmg.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/cmg.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/cmg.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/CMG-logo.png","contentUrl":"https:\/\/cmg.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/CMG-logo.png","width":226,"height":183,"caption":"Nordic CMG Oy"},"image":{"@id":"https:\/\/cmg.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/98","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=98"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":348,"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/98\/revisions\/348"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/13"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/cmg.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}